Olen lukenut
Hotakaisen kirjoja aikaisemmin ja ihastunut hänen erikoiseen (miksei jopa
omituiseen) ajatuksen juoksuun. Hän löytää tavallisista asioista uusia ja
erilaisia puolia.
Huolimattomat
alkaa liiankin yksityiskohtaisella kuvauksella "naisvankila"
-pornoelokauvan tapahtumista. Onneksi kuvaus ei jatkunut muutamaa sivua
pidemmälle. Sinänsä koko kirjana
luettuani tämä kuvaus on ihan kirjan teeman mukainen. Koko kirja kertoo
rakkaudesta, läheisyydestä ja näiden kahden kaipuusta, yksinäisyydestä.
Hotakaismaiseen tyyliin kirjassa on kolme henkilöä, joiden tarinat kohtaavat
jossain vaiheessa.
Rikostutkija
Mokka elää yksinäisyydessä, hellyyden kaipuussa. Hän on keksinyt vaihtoehtoisia
tapoja selviytyä elämässä eteenpäin. Mokan asiakkaaksi saapuu epäilty Leila
Korhonen, joka lievittäää yksinäisyyden tuskaa maksua vastaan. Kolmas henkilö
kirjassa on Harri Boström, Leilan asiakas, joka yrittää lievittää
yksinäisyyttään Leilan vastaanotolla.
Hotakaiselle
tyypilliseen tapaan hän kuvaa tavallisten ihmisten arkea karulla tavalla. Nämä
ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat jotain, tekevät virheitä ja maksavat niistä.
Joskus joudun todella miettimään mitä Hotakainen kaikilla sanakäänteillään ajaa
takaa ja todennäköisesti en löytänyt alkuperäistä Hotakaisen juonnetta. Eipä
sillä väliä, lähinnä nautin tekstistä ja Hotakaisen tavasta taivutella suomen
kieltä.
Kirjassa on
paljon hyviä sutkautuksita, mutta tässä eräs niistä.
"Hyvin
syötetty ja juotettu vapaa-aika synnytti etujassa uuden ihmistyypin, jota
Leilan nuoruudessa ei oltu tunnettu: iättömän ihmisen"
Valitettavasti
Huolimattomat ei ole yhtä hyvä kirja kuin Ihmisen osa, mutta silti seuravaksi taidan lukea Hotakaisen kirjan Luonnon Laki. Hotakaisen
haastattelu kirjan kirjoittamisen ja auto-onnettomuuden jälkeen löytyy Hesarin
kuukausiliittestä http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1378347261407.
No comments:
Post a Comment